Kotimaa

Lintuinfluenssan tapausmäärät ovat olleet koholla vuodesta 2021, mutta syytä ei tiedä kukaan – "Kyse on luultavasti biologisesta sattumasta"

Lintuinfluenssa koettelee jälleen Suomen luonnonvaraisia lintuja. Tänä kesänä on havaittu yhteensä 25 lintujen lintuinfluenssatapausta, eli niiden tartuntamäärä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Tartunnat ovat Ruokaviraston yksikönpäällikön Sirpa Kiviruusun mukaan osa vuonna 2020 alkanutta jatkumoa.

Euroopassa ja myös Suomessa on loppuvuodesta 2020 alkaen ollut poikkeuksellisen huono lintuinfluenssatilanne. Suomessa on vuoden 2021 alusta lähtien todettu jopa kymmeniä luonnonvaraisten lintujen saamia tartuntoja vuodessa. Vuonna 2021 lintujen lintuinfluenssatapauksia todettiin yhteensä 67.

Syytä sille, miksi lintuinfluenssaa on viime vuosina esiintynyt Euroopassa niin runsaasti, ei tarkkaan tiedetä.

– Kyse on luultavasti biologisesta sattumasta. Kun lintuinfluenssa alkaa lisääntyä lintupopulaatiossa, niin se leviää vähän laajemminkin, professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo.

Tapausmääriä nostaa myös se, että kun lintuinfluenssatapauksista raportoidaan, aletaan niitä myös diagnosoida aiempaa aktiivisemmin.

Julkusen mukaan lintuinfluenssaa on esiintynyt erityisesti niissä Keski-Euroopan maissa, joissa on paljon siipikarjaa, sekä rannikkoalueilla, joilla on runsaasti muuttolintuja, kuten Belgiassa, Hollannissa ja Tanskassa.

Tänä vuonna lintuinfluenssa levisi Suomessa ensimmäistä kertaa myös turkistarhoille. Muilla nisäkkäillä, kuten ketuilla on aiemmin todettu täällä vain yksittäisiä tartuntoja.

Minkkien saamat tartunnat huolestuttavia

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Hannu Kivirannan mukaan viruksen tarttuminen turkiseläimiin on ihmisen kannalta huolestuttavaa, sillä minkissä virus saattaa muuntua sellaiseksi, että se pystyisi tarttumaan minkistä toiseen hengitysteitse. Silloin on vaarana, että lintuinfluenssasta muodostuu uusi variantti, joka tarttuisi myös ihmiseen ja ihmisestä toiseen.

Tähän huoleen perustuvat myös Ruokaviraston tekemät turkiseläinten lopetuspäätökset: 84 000 eläintä on tähän mennessä määrätty lopetettavaksi. Tällä pyritään katkaisemaan mahdollinen viruskierto nisäkäspopulaation sisällä. Lisäksi viruksen muuntumista seurataan tarkkaan sekvensoimalla turkiseläimiltä otettuja näytteitä.

Pandemian riski lisääntyy, jos tartunta alkaa levitä nisäkkäiden välillä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että virus tarttuisi ihmisiin aiempaa helpommin.

Varovaisuus on silti tarpeen esimerkiksi turkistarhoilla, joissa on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota työturvallisuuteen. Varautuminen siipikarjatiloilla on myös erittäin tärkeää, sillä niissä on ulkomailla havaittu tartuntoja ihmisiin.

– Siellä ovat siipikarjan hoitajat ja tilanpitäjät sairastuneet, mutta nämä ovat yksittäisiä tapauksia. Ihmisen kannalta suurin huoli ei ole luonnonlinnuissa esiintyvä viruskanta, Kiviranta sanoo.

Suomalainen siipikarja on toistaiseksi pitkälti välttynyt lintuinfluenssalta. Vuonna 2021 tartuntoja havaittiin janakkalalaisessa fasaanitarhassa.

Lintuinfluenssa onkin edelleen lintujen sairaus. Tänä vuonna tartuntoja ovat saaneet erityisesti lokit, viime vuonna virus riivasi etenkin merimetsoja.

– Se hieman aina muuttuu, että mitkä luonnonlintutyypit joutuu pahiten kärsimään, Kiviruusu kertoo.

Pandemiariski otetaan Suomessa tosissaan

Vaikka riski siitä, että lintuinfluenssa muuntuisi ihmiselle vaaralliseen ja ihmisestä ihmiseen tarttuvaan muotoon, on toistaiseksi pieni, suomalaisviranomaiset ottavat riskin tosissaan. THL on heinäkuussa laatinut hyvinvointialueille toimintaohjeen sen varalta, jos terveydenhuollon asiakkaissa epäillään lintuinfluenssaa.

Materiaalisen varautumisen eli suojavälineiden riittävyyden Kiviranta uskoo olevan koronan jäljiltä kunnossa niin Huoltovarmuuskeskuksissa kuin hyvinvointialueilla. Lisäksi Suomella on ostovaraus lintuinfluenssa AH5N1 -rokotteelle, eli jos WHO julistaisi lintuinfluenssan pandemiaksi, Suomeen saataisiin hankittua rokotetta.

Vaikka osa ihmisistä saattaa pitkän koronakriisin jäljiltä olla väsynyt vuosien varovaisuuteen ja käsien pesuun, Kiviranta uskoo, että viranomaissuosituksia kuunnellaan jatkossakin ja nyt loppukesästä esimerkiksi metsästäjät ja luonnossa liikkujat ottavat tautiriskin tosissaan. Lintuinfluenssaan on myös kiinnitetty paljon huomiota niin mediassa kuin sosiaalisessa mediassa.

Lintuinfluenssa voi tehdä paluun ensi vuonnakin

Asiantuntijat eivät osaa sanoa, onko lintuinfluenssa tullut Suomeen jäädäkseen. Vaikka tartuntojen määrä on ollut edellisvuotta matalampi, ei se tarkoita sitä, ettei virus voisi riivata lintuja jatkossakin. Kun syksyllä Suomesta talvehtimisalueille muuttavat luonnonlinnut palaavat jälleen keväällä, epidemia voi olla yhä voimissaan.

– Niin kauan kuin se jatkuu, niin tämä tulee uudestaan meidän eteemme, Kiviranta toteaa.

Lintuinfluenssa onkin edelleen lintujen sairaus. Tänä vuonna tartuntoja ovat saaneet erityisesti lokit, viime vuonna virus riivasi etenkin merimetsoja.