Paikallisuutiset

Brasilialaisen jujutsun sparrissa on rento yleistunnelma, vaikka treenataankin kovaa: "Erän jälkeen voi taas naureskella ja vitsailla", kertoo Kalajoelle seuran perustanut Pentti Nuorala – Katso videolta, mitä BJJ-treeneissä tapahtuu

Kalajoella harrastajien alaikäraja on 14 vuotta, Ylivieskassa 16 vuotta. Laji sopii myös naisille.

Terästie 2, kulku ovesta 13. Teollisuusalueella sijaitsevan kamppailusalin osoite on kuin amerikkalaisesta action-elokuvasta. Brasilialaisen jujutsun harrastajilla on Ylivieskassa oma sali, jossa harjoituksissa käy aktiivisesti parikymmentä kamppailijaa.

Erityistä salietikettiä ei ole ja treenipuku eli gi voi olla musta, sininen, valkoinen tai pinkki – värirsajoituksia ei ole. Vyöarvot ovat valkoisesta mustaan – niiden välillä ovat sininen, purppura ja ruskea vyö.

– Täällä on rento meininki, täällä ollaan kavereita toisten kanssa vyöarvosta riippumatta, sanoo lajia yli kymmenen vuotta harjoitellutPentti Nuorala.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Vaikka treenataan kovaa ja yritetään joskus tosissaankin kuristaa, tai lukottaa harjoitusvastusta, niin erän jälkeen voi taas naureskella ja vitsailla. Pentti Nuorala

Vuosia Ylivieskassa harjoitellut Nuorala (s. 1982) perusti vuodenvaihteessa oman seuran Kalajoelle. KJ Grapplingilla on oma tatami Kalajoen Hiihtomajan yläkerrassa. Yhteystiedot löytyvät Instagramista ja Facebookista.

Kamppailulajeja 30 vuotta harjoitellut ylivieskalainenPauli Takanen (s. 1979) on Vieskan Voiman puheenjohtaja. Painin lisäksi seurassa voi harjoitella brasilialaista jujutsua eli BJJ:tä, lukkopainia, potkunyrkkeilyä ja nyrkkeilyä.

BJJ-treeneissä taustalla soi koko ajan musiikki. Treeneillä on vetäjä, joka sanoo, mitä tehdään, mutta armeijahenkinen käskyttäminen puuttuu tyystin.

Rentoudesta ja leikkimielisyydestä on tässä lajissa paljon hyötyä.

– Treenien aikana kuunnellaan musiikkia. Se luo rennon tunnelman, kun kevyt räp soi taustalla, Nuorala sanoo.

Harjoitusten aikana mahdollinen jännittäminen unohtuu. Tatamilla tekniikkaa harjoitellessa tottuu fyysiseen läheisyyteen ja unohtaa epäonnistumisen pelon.

– ​Hyvissä treeneissä yleistunnelma on rento ja hyväntuulinen. Vaikka treenataan kovaa ja yritetään joskus tosissaankin kuristaa, tai lukottaa harjoitusvastusta, niin erän jälkeen voi taas naureskella ja vitsailla, Nuorala sanoo.

Kilpailuun harjoitellessa hyvä harjoitus voi olla hyvin intensiivinen ja raskas.

– Mukavin treeni harrastajan mielestä on varmaankin leikkisä jossa saa onnistumisen tunteita. Tosin kasvu yleensä tapahtuu epäonnistumisen ja häviön kautta, jolloin joutuu miettimään mitä tehdä, jotta selviää tai voittaa itse.

Brasilialainen jujutsu on alun perin itsepuolustuslaji, joka perustuu vastustajan kontrollointiin, erilaisiin lukkoihin ja kuristuksiin. Bonuksena tulee henkinen kasvu.

BJJ:ssä edistymistä mitataan ja vyöarvoja myönnetään sen mukaan, miten pystyy ottelussa nujertamaan samantasoisen tai ylemmän ottelijan.

– Kaikki painilajit ovat hyviä kasvattajia siinä suhteessa, että joutuu hyväksymään ne epäonnistumiset ja häviöt sellaisenaan, eikä voi luoda itselleen kuvitelmia että syy oli muissa tai jos olisin ottanut tosissaan, voittaisin, Takanen sanoo.

Laji sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mukaan voivat tulla peruskurssien kautta myös sellaiset, joilla ei ole ollenkaan kamppailu- tai liikuntataustaa. Kaiken tasoisille löytyy sopivat tekniikat.

– Liikkeet ja tekniikat perustuvat pääsääntöisesti ihmisen luontaisiin liikkeisiin ja sopivat tällöin ihan kaikille, Nuorala sanoo.

Harjoittelu koostuu kehonhallinnan liikkeistä, tekniikoiden opettelusta parin kanssa sekä otteluharjoittelusta eli sparrista. Harjoituksissa vaihdetaan pareja, joten parin kesken voi olla tasoeroja.

– Kauemmin harrastaneet osaavat mukauttaa harjoitteensa vähemmän treenanneen parin tasolle, Takanen sanoo.

Aloittaa voi hyvin nuorenakin, mutta on myös yleistä, että jujutsuun siirrytään painin kautta. Erityisen notkea ei tarvitse olla.

– Harjoittelemalla tekniikoita lajiin löytyy tarvittava itsevarmuus ja rentous, sekä notkeus karttuu ajan myötä, Nuorala sanoo.

– Muistan oman bjj-uran alusta yhden tapauksen, jossa kaveri oli ajoittaessa niin kömpelö ja kankea, etteivät edes peruslämmittelyliikkeet tahtoneet onnistua. Muutaman vuoden jälkeen näin saman kaverin, ja mies oli kuin eri ihminen. Liikkuvuus oli huipputasolla ja kaikki vaativammatkin tekniikat luonnistuivat kuin itsestään, Nuorala sanoo.

Kalajoella ja Ylivieskassa uusi alkeiskurssi alkaa tammikuussa, mutta aloittelijoita otetaan mukaan kesken kaudenkin.

Kalajoella harrastajien alaikärajaksi on asetettu 14 vuotta, mutta tulevaisuudessa on suunnitteilla jujutsua ihan pienimillekin. Ylivieskassa ikäraja on 16 vuotta.

Kun BJJ:ssä edistyy, oppii lukemaan tilanteita ja löytää itselle sopivat tekniikat, joilla ottelun voi voittaa. On myös olemassa erilaisia ottelutyylejä. Tämänkin takia eri saleilla kannattaa käydä hankkimassa kokemusta.

– Suomen BJJ-kulttuurissa on hienoa se, että lähes kaikille saleille voit mennä vierailijana treenaamaan ja katsomaan miten muilla saleilla harjoitellaan, Nuorala sanoo.

​Kalajoella onkin kesällä käynyt paljon treenvierailijoita ympäri Suomen samalla kun ovat lomailleet Hiekkasärkillä.

Nuorala on harrastanut nuorena painia ja painonnostoa myös kilpailutasolla. Aikuisiällä lajeiksi tulivat krav maga, vapaaottelu ja judo ennen brasilialaista jujutsua.

– Lajitreenin ohella on koko ajan ollut muun muassa painonnostoa, voimistelua ynnä muuta oheisliikuntaa, Nuorala sanoo.

BJJ on hyvää oheistreeniä myös muiden lajien harrastajille. Alkeiskurssille voi osallistua myös kunnon kohotusmielessä.

– Esimerkiksi jääkiekon tai jalkapalloilun oheen laji soveltuu erinomaisesti, koska lajissa on paljon liikkuvuutta ja kontaktia kehittäviä harjoituksia, hän sanoo.

Molemmat miehet ovat saavuttaneet lajissa tänä vuonna mustan vyön. Musta vyö on pitkäjänteisen harjoittelun tulos, mutta myös lajin eteen tehdyllä työllä on merkitystä.

Vyöarvoissa on IBJJF liiton minimirajat myöntämiselle, jos harjoitelija haluaa otella kansainvälisissä kilpailuissa. Liiton mukaiset vähimmäisvaatimukset vyöarvoille ovat valkoinen vyö 2 vuotta, sininen 2 vuotta, purppura 1 vuosi, ruskea 1 vuosi.

Näiden rajojen lisäksi tietysti pitää olla tarvittava osaaminen, jotta voi edetä seuraavalle vyöarvolle.

– Joskus vyöarvoja ei heti myönnetä vaan halutaan kamppailijan esimerkiksi kilpailevan tietyssä sarjassa ottelukokemuksen ja kasvun takia, Takanen sanoo.

Takanen itse eteni minimirajojen mukaan saaden mustan vyön noin seitsemän vuoden harjoittelun jälkeen.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Kaikki mustavyöt eivät opeta, vaan on myös pelkästään kilpailevia yksilöitä. Suomessa suurin osa kaikista mustavöistä vetää treenejä, ja osa myös kiertää ympäri Suomea pitämässä seminaareja muiden saleilla.

– Treenaan kehittääkseni itseäni. Tykkään myös opettamisessa, sillä itsekin kehittyy samalla kun opettaa muita verrattuna siihen, että olisi pelkästään oppilaana, Nuorala sanoo.

Nuorala ei ole kilpailemisesta kiinnostunut, mutta Takanen on voittanut SM-mitalin jokaisella vyöarvolla. Yksi syy kilpailemiseen oli halu näyttää seurassa esimerkkiä ja rohkaista nuorempia kilpailemaan. Ensimmäisissä kilpailuissa Takanen oli 36-vuotias.

– Kilpaileminen kasvattaa ja siinä joutuu kohtaamaan omia pelkojaan. Minulle kilpaileminen on tuonut lisää itsevarmuutta, kun kilpailussa pystyy loogisesti ajattelemaan, miten tilanteesta pääsee pois, hän sanoo.

Takanen on harjoitellut myös painia, karatea ja lukkopainia. Voisi luulla, että hän on löytänyt BJJ:stä oman lajinsa, mutta näin ei ole.

– En näe eri lajeja vaan näen vain kamppailun. Tämä sattuu olemaan laji, missä on realistisin sparri. Tässä et voi millään tavalla selitellä kenellekään, miksi et onnistunut.

Kamppailun hyvä puoli on myös se, että arkihuolet unohtuvat tai tuntuvat pieniltä.

– Kun 130-kiloinen mies painaa polvea suuhun ja repii kauluksesta, ja silti pystyy olemaan rauhallinen, tietää ettei arkielämässäkään mikään mene ihon alle, hän sanoo.

Takasen mielestä ihmiset etsivät kamppailua, haasteita ja ongelmia ratkaistavaksi.

– Kamppailuharrastukset tuovat näitä elämään, ja silloin ehkä niitä ei tarvitse luoda itse, hän sanoo.

///Juttua on muutettu lauantaina 19.11. kello 18.15. Kuvateksteihin on korjattu Pauli Takasen sukunimi oikeaan muotoon///