keskiviikko 27.1.2021 | 15:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Työhyvinvointi- ja digiloikka -hanke yllätti yrittäjät positiivisesti – "Harvoin on tilanne, että saat yrittäjänä olla kuuntelemassa jotakin, mistä sinulta ei velvoiteta mitään"

Hanke jatkuu vielä tammikuun loppuun saakka

Hanna Parhaniemi
Ke 13.1.2021 klo 10:15 | päivitetty to 10:30

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

– Se oli niin kuin olisi tietoa kaadettu päähän ja pystyi vain poimimaan sieltä ne parhaat.

Näin Pisa Designin Lifestyleshop Aidon yrittäjä Satu Somero kuvailee Yrittäjien työhyvinvointi ja digiloikka -hankkeen antia.

Keväällä alkaneen hankkeen tarkoituksena on tukea yrittäjien jaksamista ja auttaa heitä digiloikassa. Hanke on koostunut pääasiassa eri alojen asiantuntijoiden pitämistä luennoista. Verkostoituminen on ollut myös tärkeä osa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen tukemaa hanketta.

Somero ajatteli ensin, ettei hänellä ole aikaa hankkeelle. Hän kuitenkin alkoi katsella sen sisältöä tarkemmin ja löysi digiloikan puolelta neljä mielenkiintoista aihetta. Kuunneltuaan ensimmäisen luennon, Somero yllättyi positiivisesti.

– Se oli erittäin laadukas. Harvoin on tilanne, että saat yrittäjänä olla kuuntelemassa jotakin, mistä sinulta ei velvoiteta mitään. Kukaan ei pistä jälkikäteen tenttiä, että opitko näitä, hän naurahtaa.

Somero ilahtui huomatessaan, että hankkeen kouluttajat ovat ajassa kiinni.

– He tiesivät mistä puhuvat, sieltä tuli hyvin täsmätietoa. Sain käytännönvinkkiä, ihan vaikka sähköpostin tulvan hallintaan.

Käytännönvinkkejä tuli myös esimerkiksi siihen, miten saa hallittua eri kanavia ja ohjelmia yhdistäen niitä toisiinsa.

– Digimaailmassa täytyy osata aika iso repertuaari erilaisia ohjelmia.

Myös merijärvinen yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Markku Jauhiainen on ollut tyytyväinen hankkeen antiin. Hän oli erityisen tyytyväinen yrittäjien vertaiscoachingryhmään, joka ehti tavata syksyllä kuusi kertaa. Tapaamisissa käsiteltiin yrittäjien valitsemia aihealueita.

– Muun muassa yrittäjän ajankäytön aihepiiriä käsiteltiin ymmärrettävästi. Joskus on osattava sanoa yksinkertaisesti ei. Tuli hyvää hoksautusta arjen tekemiseen, Jauhiainen toteaa.

Myös se oli opettavaista, että hanke toteutettiin pääosin verkossa.

– Meillä oli aktiivinen ryhmä, jossa käsiteltäviä asioita tuli pohdittua aktiivisesti keskustellen. Se ei ole aina itsestäänselvyys, Jauhiainen kiittelee.

– Kunhan epidemia saadaan taltutettua, niin Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksoissa on edessä varsin nopeasti aktiivista talouskasvun aikaa, hän uskoo.

Himankalainen Evelace-jälleenmyyjä Teija Lehtinen joutui lopettamaan hankkeen aikana omistamansa Hoitola Aromian terveyssyistä. Lopettamisen jälkeen hän keskittyi täysi Evelace-alusasujälleenmyyjän työhön. Siksi hankkeen apu tuli Lehtiselle harvinaisen oikeaan aikaan.

– Digitaalisten työkalujen ja somekanavien hyödyntäminen näinä aikoina on ihan ehdotonta ja juuri nämä koulutukset tulivat tarpeeseen, kun tapaamisia kasvotusten rajoitettiin, Lehtinen kertoo.

– Varsinkin tällaiselle senioriyrittäjälle tämä digiaika luo kovat haasteet, kun perinteiset markkinointikanavat ovat muuttuneet täysin ja markkinointi siirtynyt enemmän someen. Nämä some- ja digikoulutukset oli todella hyödyllisiä.

Lehtisen mielestä hankkeen luennoilla on käyty läpi monia tärkeitä asioita yrittäjän kannalta.

– Kuten ajankäytön hallintaa ja sitä kautta työn tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämistä. Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa ja vertaistuki oli myös tärkeää, Lehtinen kiittelee.

Hänen mielestään hanke oli monien eri alojen yrittäjille sopiva, laaja-alainen ja monipuolinen. Kouluttajat saavat Lehtiseltä kiitosta ammattimaisuudestaan.

– Olen tosi tyytyväinen, kun osallistuin hankkeeseen, paljon tuli uusia työkaluja ja vinkkejä jatkoa varten. Toivottavasti saadaan myös jatkoa näihin koulutuksiin, hän toivoo.

– Kiitokset hankkeen järjestäjille tästä mahdollisuudesta saada näin hyviä koulutuksia veloituksetta.

Hanketta vetävät hyvinvointiasiantuntija Fanni Pöntiö ja digiasiantuntija Heidi O'Gorman kertovat, että toukokuussa alkaneelle hankkeelle on saatu jatkoaikaa tammikuun loppuun asti.

– Meillä oli vielä resursseja järjestää lisää koulutuksia tammikuussa niin haimme ja saimme hankkeelle jatkoaikaa, he kertovat.

Tammikuun loppuun mennessä hanke on järjestänyt 31 koulutusta tai valmennusta, joista 14 liittyy työhyvinvointiin ja 17 digitaitoihin.

Pöntiö vinkkaa, että kaikki koulutukset ovat katsottavissa tallenteina ja niihin on edelleen mahdollisuus päästä käsiksi, jos ilmoittautuu mukaan hankkeeseen.

– Koulutukset ovat maksuttomia kerryttäen De Minimis -tukea. Käytännössä maksu koulutuksiin osallistumiseksi on se, että täyttää ja allekirjoittaa meille kolme lomaketta. Näillä lomakkeilla osoitamme rahoittajalle, että hankkeen koulutuksissa on ollut osallistujia. Hyvin onnistunut hanke on hyvää näyttöä Kalajoella järjestettäviä tulevia hankkeita varten, Pöntiö muistuttaa.

Tavoitteena oli saada hankkeeseen mukaan 60 yritystä. Tavoite ylittyi kuitenkin komeasti, sillä mukana on tällä hetkellä noin sata yritystä.

Kalajoen, Alavieskan ja Merijärven yhteisen hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet Kalajoen kaupunki, Kalajoen Yrittäjät ry ja Kalajoki Matkailuyhdistys ry yhteistyöttä Alavieskan ja Himangan yrittäjien kanssa.

Harvoin on tilanne, että saat yrittäjänä olla kuuntelemassa jotakin, mistä sinulta ei velvoiteta mitään.

Mytty-hanke auttaa mikroyrittäjiä

Oulun Yliopiston, Kerttu Saalasti Instituutin, Mikroyrittäjyyskeskus Microentren ja Työterveyslaitoksen yhteinen Mikroyrittäjän tuottavuus ja työkyky -hanke jatkuu vielä tämän vuoden ajan. Kalajoen, Ylivieskan, Raahen ja Nivalan alueella toteutettava hanke alkoi viime vuoden alussa. Hanke on tarkoitettu alle 10 henkilöä työllistäville mikroyrittäjille.

Tavoitteena on, että mikroyrittäjät pystyvät erilaisissa liiketoiminnan muutostilanteissa johtamaan itseään sekä säilyttämään ja parantamaan työkykyään. Näin yrittäjät jaksavat paremmin kehittää liiketoimintaansa ja mahdollisesti tehdä työtään pitempään.

Itsensä johtaminen, osaamiskartoitus, ydinosaamisen tunnistaminen, tulevaisuustyöskentely ja työkyvyn tukeminen ovat hankkeen keskeisimmät sisällöt. Työkyvyn tukemiseen sisältyy esimerkiksi asiaa stressinhallinnasta ja palautumisen parantamisesta.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa hanketta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.

#