sunnuntai 15.12.2019 | 07:33
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Hyryllä tilan työt tuttuja lapsille, Leevi auttaa Hannu-pappaa konetöissä – Nuorin lapsenlapsi kastettiin sunnuntaina: "Nimi on helppo muistaa juustosta ja kahvista"

Sari Passoja-Verronen Kalajokiseutu
Ke 6.11.2019 klo 14:30

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Hannu Hyry hurauttaa traktorilla pihaan 2-vuotias Leevi-poika kyydissään. Miehet ovat käyneet hakemassa paaleja pellolta.

– Ajettiin kovvaa!, Leevi paljastaa.

– Eikä ajettu, Hannu-pappa korjaa. – Tuon ikäiselle pienikin vauhti tuntuu kovalta, varsinkin kun istuu kopissa minun edessäni, hän naurahtaa.

Maatalon työt kuuluvat olennaisesti Hyryn perheeseen. Hannu muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin kesän kuumimmat päivät oli oltava heinäpellolla.

– Helteessä hikoillen laitoimme heiniä seipäille. Omat lapseni ovat päässeet siinä mielessä vähemmällä, että silloin olivat jo koneet apuna.

Helteistä mieleen tuli ilmastonmuutos, joka ei tosin kummemmin Hannua hetkauta.

– Sillä on hyvä pelotella. Nyt on samanlainen meininki kuin 1970-luvulla, jolloin peloteltiin maailmanlopulla. Minusta ilmasto saisi lämmetä, maataloustöitä se vain helpottaisi.

Isänä ja pappana Hannu toteaa olevansa huolehtivainen. Tytär Jenni huikkaa sivusta, että isä ei silti suoraan sitä paljastanut.

– Soittaessaan hän ei kysynyt, että miten menee, vaan muun muassa että onko auto toiminut ja ovatko rahat riittäneet.

LapsiaHannulla on viisi: yksi poika ja neljä tyttöä, lastenlapsia on neljä.

– Nuorimmainen lastenlapsi kastettiin sunnuntaina. Tyttö sai nimekseen Viola Katariina, se on papankin helppo muistaa juustosta ja kahvista, hän virnistää.

Kun lapset olivat pieniä Hannu myöntää olleensa paljon pois kotoa – juurikin maatalon töiden vuoksi.

– Taisivat nähdä minua vain aamulla ja illalla, jos eivät sitten tulleet kärryn perällä mukaan peltohommiin.

Keittiön pöydän ääressä istuessaan Hannu miettii, että mitä kaikkea lapsille on tullut opetettua.

– No, ainakin olen yrittänyt opettaa heitä laulamaan! Minulla kun siihen on rohkeutta, mutta ei välttämättä taitoa.

Samalla olohuoneesta kuuluu pienen pojan hyminää. Taitaa ainakin Leevi yrittää toteuttaa papan oppeja...

Vanheneminen ei Hannua hirvitä, vaikka vanhustenhoidon tasosta puhutaankin nykyään paljon.

– No onneksi mulla on omasta takaa kaksi lähihoitajaa perheessä, hän naurahtaa.

Hän ei voi kuvitellakaan muuttavansa mihinkään hoitokotiin, niin kauan kuin vain pärjää kotona.

– Kun on tottunut vapaudessa elämään, niin olisihan se melkein kuin vankila. Eri asia tietysti sitten, jos on niin sairas, että tarvitsee jatkuvaa hoitoa.

Nykyajan somemaailma on lasten myötä tullut Hannulle tutuksi ja sen kautta hän pitää näppärästi yhteyttä jälkipolveensa.

– Mutta snapchatiin minua ei kuulemma tarvita, hän huomauttaa.

Pikku-Leeviä sometus ei vielä kiinnosta, vaan hän on enemmän innostunut siirtämään potkumopollaan pikkuautoja ja traktoreita olohuoneesta keittiön puolelle.

– Pojan touhuja on mukava katsella ja kyllä me yhdessä touhutaan kaikenlaista, enimmäkseen konehommia.

Yksi Hannun lempitouhuista on Leevin päiväunille laittaminen, siinä kun saa itsekin levähtää samalla.

– Vaikka viimeksi poika oli kyllä työläs nukutettava, mutta en kuitenkaan nukahtanut häntä ennen.

Isänpäivää Hyryillä vietetään tuttuun tapaan perheen kesken.

– Lastenlasten tekemät kortit ne ovat parasta, en kaipaa kahveja sänkyyn. Mutta eihän sitä tiedä mitä kultaa ja mirhamia emäntä on mulle ostanut, Hannu pohtii ja höräyttää tutun iloisen naurunsa päälle.

”Taisivat nähdä minua vain illalla ja aamulla, jos eivät tulleet mukaan pellolle.

#