sunnuntai 15.12.2019 | 18:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Roppakaupalla ilmaisia elokuvanäytöksiä – Torstaina alkavan Kalajoki Film Festin teemana portugalilainen elokuva

Markus Kärkinen Kalajokiseutu
Ke 28.8.2019 klo 16:30 [päivitetty ke 16:30]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kalajoki

Kalajoella voi kokea venetsialaisina ilotulitteiden lisäksi myös toisenlaisia audiovisuaalisia elämyksiä uuden elokuvafestivaalin, Kalajoki Film Festin, muodossa. Luvassa on yli 30 elokuvaa, joista kolme täyspitkää ja loput lyhytelokuvia. Yhdistävänä teemana on niiden kotimaa, Portugali

Se, miten portugalilaisia elokuvia näyttävä filmifestivaali perustettiin Kalajoelle, on osin sattuman kauppaa. Hankkeen alkuunpanevana voimana toiminut elokuva-alaa opiskellut portugalilainen Mariana Parasense oli vuoden ajan vapaaehtoistöissä Ylivieskan nuorisotoimella.

– Ylivieskassa työskennellessämme saimme ehdottaa aktiviteetteja nuorisotalolle. Kun talolla oli iso skriini ja hyvä äänentoisto, aloin pitämään leffakerhoa. Myöhemmin aloin puhua koordinaattorillemme, että haluaisin pitää lyhytelokuvafestivaalin. Hän oli Simoon yheydessä ja Simo taas ehdotti festivaalia pidettäväksi Kalajoella, Parasense kertaa.

Parasensen mainitsema Simo Alatalo on Virta-salissa elokuvia pyörittävän Alatalo Movie Companyn yrittäjä, joka on osaltaan mukana festivaalihankkeessa. Alatalolle oli heti selvää, että hän haluaa tuoda festivaalin nimenomaan Kalajoelle.

– Täällä on uusi sali, lähellä on Hiekkasärkät ja muutenkin näin, että tapahtumalla voisi olla täällä tulevaisuutta paremmin, Alatalo perustelee.

Parasense on tapahtuman tuottajana vastuussa festivaalin ohjelmistosta. Hän kertoo mukana olevan paljon opiskelijoiden tekemiä elokuvia ja itsenäisiä tuotantoja. Luvassa on niin dokumentteja kuin fiktioelokuviakin, ja mukana on myös kokeellisia elokuvia ja animaatioita.

Useamman peräkkäisen lyhytelokuvan käsittävät näytökset on ryhmitelty teemoittain, on esimerkiksi pelkästään opiskelijoiden elokuviin keskittyviä näytöksiä, ja omat slottinsa on myös muun muassa dokumenteille ja fiktioleffoille.

– Ensimmäisenä kriteerinä elokuvia valitessa on ollut se, että tarina on hyvä, ja että elokuva on tuotannollisesti hyvä. Halusin, että elokuvien tunnelma on lineaarinen, eli esimerkiksi rauhallisen elokuvan jälkeen ei tule pelottavaa elokuvaa. Elokuvissa käsitellään toki erilaisia teemoja ja ne ovat keskenään erilaisia, Parasense sanoo.

– Yksi kriteereistä oli myös, että elokuvat näyttäisivät samalla ihmiselle jotain Portugalista, esimerkiksi portugalilaisesta kulttuurista, musiikista, ruoasta ja niin edelleen. Elokuvat eivät keskity niinkään vain portugalilaiseen kulttuuriin, mutta niistä näkee kuitenkin portugalilaisten päivittäistä elämää.

Elokuvien lisäksi festivaalilla kuullaan musiikkia ja puheenvuoroja. Yksi festivaalin lyhytelokuvista on italialais-brasilialaisen pianistin tekemä lyhytdokumentti, jossa tämä matkaa Amazonin sademetsään esittämään pianokonsertin. Ohjaaja on festivaalin vieraana, ja kertoo dokumentin esittämisen yhteydessä sen teosta ja soittaa myös pianoa. Festivaalilla nähdään myös yksi Parasensen itsensä tekemä elokuva, ja hänkin kertoo sen teosta.

Kaikki näytökset pidetään Virta-salissa, joskin venetsialaislauantaina on luvassa myös ulkoilmanäytös Hilmantorilla.

– Tosin jos kovasti tuulee tai sataa, pidetään näytös täällä sisällä, Anita Ohtamaa toteaa.

Alatalon ja Parasensen lisäksi tapahtuman järjestelyissä on mukana myös Kalajoki Akatemia. Alatalo sanoo, että kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Anita Ohtamaata ei juuri tarvinut houkutella mukaan. Kaksikko halusi tehdä jotain sellaista, mitä ei Suomessa aiemmin ole nähty.

– Portugalilaisia elokuviahan ei Suomessa levitetä kaupallisesti, joten tämä on ainutkertainen tilaisuus nähdä niitä täällä, Alatalo huomauttaa.

– Tämän tapahtuman yhtenä isona tavoitteena on myös tuoda elokuvaa kulttuuri- ja taidemuotona yleisesti esille ja samalla muistuttaa, että meillä on uusi elokuvateatteri, Ohtamaa kommentoi.

Festivaalissa on kyse yhteistuotannosta. Akatemia vastaa esimerkiksi vieraiden ja Parasensen majoituksesta ja muusta ylläpidosta ja antaa festivaalin ajaksi Virta-salin maksutta Alatalon käyttöön tämän vastatessa elokuvien näyttämisestä. Kaikkiin festivaalin näytöksiin on vapaa pääsy, eikä tapahtumalla olekaan tarkoitus tuottaa voittoa.

– Festivaaleja ja muita erikoisempia tapahtumia ei pysty järjestämään, jos aiotaan tehdä voittoa. Pitää järjestää lähinnä yhteiseksi hyväksi ja iloksi, Alatalo sanoo.

– Koko festivaalin budjetti on muutamia tuhansia euroja. Suurimmat kulut ovat työaikakulut. Kun tapahtuma on ilmainen, eivät elokuvien tuottajatkaa ole esityskorvauksia vailla, Ohtamaa lisää.

Ohtamaan mukaan torstaista lauantaihin kestävän tapahtuman odotetaan keräävän ainakin tuhatkunta katsojaa.

– Toivomme että saisimme salin täyteen vähintään kaikkina kolmena päivänä, tavoittelemme siis kuuttasataa henkilöä, ja ulkoilmanäytökseen odotamme satoja henkiä, lähdetään siis yhteensä tuhannesta. Vaikkakin nyt on tietysti ensimmäinen kerta, ja tiedotusaika on jäänyt varsin lyhyeksi, hän tuumii.

Ohtamaa toivoo tapahtumasta vuosittaista perinnettä, ja hänen mukaansa ensi vuottakin on jo alustavasti suunniteltu.

– Ideana on että vaihdellaan vuosittain aina eri maita. Ensi vuoden teemaksi oli puhe ottaa ranskalaiset elokuvat.

#