Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Lähti maailman turuille kotoaan tuhlaajapoika tää

ja isältään osansa rahassa käteen sai hän lähteissään.

Hiuli vei, huolia ei, tää poika vaan rahalla saa

Hiuli vei reilusti vaan rahalla nautitaan.

Minä kotona isäni poloisen näin tulin tuntemaan,

kun kaikessa säästi hän pihistäin näitä maailman markkoja.

Hiuli vei huolia ei, reilusti vaan rahalla saa

Hiuli vei maailmassa rahalla nautitaan.

Viinipikarit ystävyyshenkeä kilahti kippis vain

ja sovintokin oli selkeä, laskut rokien maksaa sain.

Hiuli vei huolia ei reilusti vaan rahalla saa

Hiuli vei maailmassa rahalla nautitaan.

Maailman turuille rahansa haaskasi tuhlaajapoika tää

jäi ystäväin jättäissä lauleleen mollin äänessä yksinään.

Oi voi voi voi auttakaa oi maailman tiell` kurjin oon mies.

Oi voi voi voi vieraassa maan nälkäänkö kuolla saan.

Maalla vieraalla sikojen paimenna katuen elämäänsä

nyt isänsä kotia muistellen meni tuhlaaja itseensä.

Oi voi voi voi nälkäinen oon - en ruokaakaan sikojen saa.

Oi jospa oi palkkalaiseks kotiini päästä vois.

Lähti tuhlaajapoika tää katuen takaisin kotiaan

ja omaksi pojaksi syleili isä vastaan viel` tullessaan.

Hallelujaa tuhlaaja saa kaikk` anteeksi sormuksenkin.

Hallelujaa taivaan ja maan kodeissa juhlitaan.

Kaarlo Bäckman, Yppäri