tiistai 26.5.2020 | 09:11
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tienhoito huolestuttaa ammattiautoilijoita – ELY-keskus ja ammattiautoilijat eri linjoilla tienpidon tasosta

Markus Kärkinen
To 14.3.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ammattiautoilijat ovat huolestuneita teiden talvikunnossapidosta. Himankalainen kuorma-autoilija Ari Harmaala kertoo havainneensa puutteita muun muassa Kasitiellä huolimatta siitä, että tien hoitoluokka alueella nousi vuoden vaihteessa toiseksi korkeimpaan Is-kategoriaan.

– Kasitien hoitotaso Himangalta pohjoiseen on laskenut takavuosista aikalailla, hoitoluokan muutos ei auttanut yhtään, Harmaala harmittelee.

Hän on myös toimittanut toimitukseen nähtäväksi kuvia heikosti hoidetuista paikoista. Helmikuussa otettujen kuvien perusteella esimerkiksi Himangalla Kasitien ja Pohjoisen Satamatien liittymässä on Kasitien risteysalueella ollut yli viisi senttiä paksut polanteet, Harmaalan mukaan jo pidemmän aikaa.

– Sitä vain ihmettelee, että kun taso on tuota koko talven, miten valvoja ei sitä näe, kun jokainen voi sen huomata kun vain pitää silmät auki. Urakasta maksetaan kuitenkin täysi hinta ihan hoitoluokan mukaisesti, Harmaala toteaa.

Talvihoitoa pidetään puutteellisena myös maantiekuljetus- ja logistiikka-alan edunvalvontajärjestö SKAL:ssa. Palautetta talvikunnossapidon puutteista on tullut kentältä jo vuosia.

– Erityisesti huonoa palautetta on tullut risteyksistä ja rampeista, että niitä ei hoideta ja niihin jäädään raskaalla kalustolla kiinni. Palautetta on tullut myös siitä, että tienhoito vaihtelee, urakkarajat näkyvät selvästi, SKAL Pohjanmaan toiminnanjohtaja Riikka Pakkala kommentoi.

Hän toivoisikin tienpitoon yleisesti enemmän rahaa, ja toteaa ettei tienpidon kehitys ole korreloinut viime vuosina toteutettujen kuorma-autojen maksimipainojen ja –pituuksien kasvattamisen kanssa. Pahin tilanne Pakkalan mukaan on alempien hoitoluokkien teillä, joita pitkin kuljetetaan muun muassa paljon maa- ja metsätalouden tuotteita.

– Hyvin suuri huoli on se, että tiestön rapautuminen entisestään heikentää tätä talvikunnossapitoa, Pakkala sanoo.

Kasitien hoitoluokka Kokkolasta Ouluun nousi vuodenvaihteessa, ja hoitoluokkia korotettiin myös monilla muilla teillä Pohjois-Pohjanmaalla. SKAL Pohjois-Suomen hallituksen puheenjohtaja, kuorma-autoilija Kyösti Ketola kertoo myös havainneensa, että hoitoluokkien muutokset eivät ole tien päällä juuri näkyneet. Muutoinkin hän kokee talvikunnossapidossa olevan puutteita.

– Se korostuu risteysalueilla, mutta yhtälailla se näkyy kyllä pitkillä väleilläkin. Esimerkiksi Kalajoki-Oulu-välillä on hyvin monia paikkoja, joissa keliolosuhteet vaikeuttavat liikennöintiä niin taajamien kohdalla kuin maaseudullakin, Ketola sanoo.

ELY-keskuksen liikennevastuualueen aluevastaava Pekka Toiviainen myöntää, että Harmaalan kuvaama tilanne ei ole asiallinen, vaikkei se varsinaisesti tienpidon ohjeita rikokaan. Kuvassa polanteet eivät ole varsinaisella ajoradalla, vaan ryhmittymiskaistalla. Liikenneviraston tienhoito-ohjeissa todetaan, että kylminä kausina, kun suolaaminen ei ole mahdollista, korkeimmilla hoitoluokilla Ise ja Is suurin sallittu epätasaisuus on 1,0 senttimetriä. Osin paljaan tien polannekaistat eivät saa ohjeen mukaan olla tasaisuusvaatimusta paksumpia.

– Ryhmittymiskaista ei ole ajorataa, ja urasyvyydet mitataan ajoradalta. Mutta eihän polannetta saisi noin paljoa olla. Ei tämä silti vaarallinen paikka ole, kun tässä on vauhti jo tapettu nollaan, Toiviainen toteaa.

Muutoin tienhoito on Toiviaisen mukaan ollut Kasitiellä ja yleisemminkin alueella hyvää. Tienhoitoalueita valvovat laadunvalvontakonsultit eivät ole hänen mukaansa raportoineet ongelmista, ja tienkäyttäjiltäkin palautetta on hänen mukaansa tullut hyvin vähän, edellistalvia vähemmän.

– Meillä on laadunvalvontaan koulutetut konsultit, jotka tarkkailevat tien kuntoa pistokokeina. He havainnoivat muun muassa näitä polanneurien syvyyksiä, lumen määrää ja kitkaa, ja valvontaa on lisätty jatkuvasti. Sikäli se ei ole systemaattista, että he kiertävät eri teillä eri kerroilla ja myös kelien mukaan. Kasitie ei ole kuitenkaan koskaan jäänyt kiinni laatumittauksissa, Toiviainen sanoo.

Sitä, miten tienhoitoluokan korotukset eivät vielä näy täysimittaisesti esimerkiksi Kasitiellä, Toiviainen perustelee sillä, että hoitoluokan nosto osui keskelle talvihoitokautta.

– Kun on syksystä asti ollut polannetta, ei sitä voida 1.1. suolalla sulattaa. Hoitoluokan korotuksen pitäisi tapahtua heti syksyllä, nyt tehtyjen korotusten vaikutukset näkyvät kunnolla vasta ensi syksynä, hän toteaa.

– Voi olla, ettei tällaisia polanteita koskaan enää synny, ensi syksystä lähtien kun Kasitietä suolataan tehostetusti. Jotkut valittavat jo nyt, että sitä suolataan liikaa, mutta asialle ei voi mitään, kun kitkaa ei saa raskaalle liikenteelle muuten kuin suolaamalla.

Toiviaisen mukaan risteysalueiden kunnossapitoa hankaloittaa se, että sateen ja tuulen lisäksi lunta kantautuu myös ajoneuvojen mukana.

– Kun autoilla jarrutetaan ja käännytään, putoaa renkaista, roiskeläpistä, alustasta ja katolta lunta. Siksi sitä on enemmän risteysalueella kuin muualla.

Mahdollisissa tienpidon ongelmatilanteissa Toiviainen neuvoo tienkäyttäjiä soittamaan ympäri vuorokauden päivystävälle tienkäyttäjien linjalle, jonka kautta tieto koetusta ongelmakohdasta välitetään eteenpäin.

– Liikennekeskuspäivystäjä määrittelee onko kyseessä toimenpidepyyntö vai tiedoksianto urakoitsijalle. Jos se on tiedoksianto, joutuu urakoitsija tarkastamaan sen paikan, ja jos kyseessä on toimenpidepyyntö, joutuu urakoitsija lähtemään välittömästi liikkeelle, Toiviainen kertoo.

#